Making of, tiivistelmä putkiremontti­blogin rakentamisesta

On aika summata kevään kahdeksanosainen blogisarjamme. Mistä kaikki alkoi, mitä on tehty ja miten tästä jatketaan?

Jotain tuttua ja paljon uutta

Aloitin NHK Putkiremontit Oy:llä helmikuussa 2020. Tehtäväni oli selkeä: käynnistää perinteiselle kilpailu-urakoinnille vaihtoehtoinen putkiremontin toteutustapa. Lähtökohdat olivat tutut. Putkiremontti oli toimintaympäristönä tuttu, ja vuosien varrelta oli kertynyt laajalti kokemusta siitä, mikä toimii ja mikä ei. Työkaverit olivat tuttuja.

Tältä pohjalta laitettaisiin kaikki peliin. Tänne ei tultu kehittämään mitään keskinkertaista, vaan viemään koko putkiremontointia eteenpäin. Pohdittaisiin aidosti sitä ihmistä, jolle putkiremontti tehdään. Mitkä ovat hänen tarpeensa? Mitä koti meille merkitsee? Miten ihmisten kodit remontoidaan sujuvasti ja hallitusti? Miten niin suunnitteluratkaisut kuin kodin sisustusratkaisut saadaan tehtyä kerralla oikein? Miten putkiremontista tehdään kaikille osapuolille helpompi kokemus?

Olen huomannut, että kirjoittaminen selkeyttää ajatuksiani. Blogimuotoinen pohdinta tuottikin kevään 2020 aikana kahdeksan osaa, joiden keskeisimmät ajatukset kiteytän tähän kirjoitukseen.

Miksi taloyhtiön päätöksenteosta puhutaan niin vähän?

Kenelle vaihtoehtoinen toteutustapa pitäisi suunnata? Millainen sen pitäisi olla?

Päässäni pyörivät muistikuvat projektinjohtourakoinnista ja tuotantoallianssista. Mitä hyviä puolia niissä oli, ja voisiko niitä hyödyntää? Päätin kuitenkin lähestyä aihetta tyhjältä pöydältä ja turvautua kirjallisuusanalyysiin. Tutkimuksia lukiessani heräsi kysymys: miksi perinteinen kokonaishintainen urakointi on niin suosittua, vaikka toimijoiden myyntipuheissa vaihtoehtoisilla toteutustavoilla luvataan parempi lopputulos?

Oivalsin, että putkiremontteja lähestytään harvoin taloyhtiön hallituksen jäsenen roolista. He ovat vastuullisina päättämässä jopa miljoonien remonteista. Miten he sitten pyrkivät minimoimaan päätöksenteon riskiä?

Ehkä syy perinteisen kilpailu-urakoinnin suosioon onkin siinä. Koska se tunnetaan toteutustapana niin hyvin, se koetaan riskittömänä vaihtoehtona, joka on turvallista valita. Näin syntyi blogikirjoitus nro 1.

Miten vaihtoehtoisia toteutustapoja pitäisi kehittää?

Oivalsin, että valintatilanteessa pyrimme valitsemaan riskittömimmän vaihtoehdon. Ehkä vaihtoehtoiset toteutustavat eivät ole yleistyneet, koska päätöksenteon hetkellä ne tuntuvat perinteistä toteutustapaa riskialttiimmilta?

Blogikirjoituksessa nro 2 ryhdyinkin pohtimaan keinoja, joilla vaihtoehtoisista toteutustavoista voidaan tehdä riskittömämpiä valita.

Miten syntyi TÄSMÄ®-putkiremontti?

Kirjallisuuslöydökset tukivat kokemuksen havaintoja: putkiremontin tarve tulee harvoin yllättäen. Putket ovat alkaneet jo vuotaa, ja tyypillistä on, että taloyhtiö on edistänyt putkiremonttia teettämällä tarveselvityksen ja hankesuunnitelman.

Ryhdyimme yhdistämään ajatukset riskittömämmästä päätöksenteosta ja tarpeesta käynnistää putkiremontti nopeasti. Päädyimme lähestymään taloyhtiöitä, joilla hankesuunnitelma on jo tehty ja jotka arvostavat putkiremontissa helppoutta ilman suurempaa aktiivisen projektinjohtamisen roolia.

Tarkoitukseen sopivimmaksi valikoitui kokonaisvastuurakentaminen eli lyhyemmin KVR. Sellaisenaan se ei kuitenkaan tuntunut sopivalta. Tutkimuksista nousi esiin selkeä epäkohta sen soveltuvuudessa: tilaajat kokivat, etteivät he pystyneet vaikuttamaan riittävästi toteutuvaan laatutasoon.

Ongelmaan ei kannata jäädä kiinni, kun sitä voi kehittää. Tätä kulmaa tarkastelin blogikirjoituksessa nro 3, ja sen pohjalta syntyi TÄSMÄ®-putkiremontti esitteineen.

Mitä TÄSMÄ®-putkiremontti tarjoaa?

Putkiremontti on oikeasti hyvin toistettava rakennushanke eikä niin monimutkainen ja yllätyksellinen kuin miltä se mediassa näyttäytyy. Lähtökohdaksi otettiinkin oppiminen: ei keksitä sitä kuuluisaa pyörää joka kerta uudestaan.

Onnistuneen putkiremontin reseptiksi muodostui yksinkertaisesti:

• taloyhtiön tarpeeseen vastaavat tekniset ratkaisut, joiden toimivuus ja toteutettavuus on opittu jo aiemmista hankkeista (blogikirjoitus nro 4)
• valmiiksi räätälöidyt materiaaliratkaisut ja laatutasot, jotka mahdollistavat osakkaiden ja asukkaiden yksilölliset kodit (blogikirjoitus nro 5)
• tiiviin kumppaniverkoston tuomat hyödyt, jotka varmistavat putkiremontin täsmällisen, taloudellisen ja taidokkaan toteutumisen (blogikirjoitus nro 6).

Miten voisimme osaltamme auttaa myös rakennuttajakonsulttia tai isännöitsijää onnistumaan?

Tavoite on rakentaa helpompaa putkiremontointia meille kaikille, joten keskeinen kysymys kuului: miten me päätoteuttajana voisimme auttaa myös muita hankkeen osapuolia onnistumaan paremmin?

• Blogikirjoituksessa nro 7 pohdin aihetta rakennuttajakonsultin näkökulmasta. Rakennuttajakonsultti on taloyhtiölle putkiremonttihankkeen käynnistäjä ja projektin johtaja.
• Blogikirjoituksessa nro 8 pohdin aihetta isännöitsijän näkökulmasta. Isännöitsijä on taloyhtiöiden lähin tuki niin kiinteistön korjaustarpeen hallinnassa kuin korjaushankkeiden toteuttamisessa.

Missä nyt ollaan ja mitä tapahtuu seuraavaksi?

TÄSMÄ®-putkiremontin kehittäminen ja siitä kirjoittaminen on jäsentänyt ideoitani. Olen todella otettu siitä, että blogejani on lukenut laaja yleisö. Kiitos sinulle.

Nyt katse on tulevassa syksyssä, kun yhtiökokouksissa aletaan käsitellä tulevia remonttitarpeita. Syksyn 2020 yhtenä teemana ovatkin Tuotemallistot. Keskitymme siihen, että TÄSMÄ®-putkiremontti vastaa taloyhtiöidenne tarpeisiin budjetista riippumatta. Tarkoituksemme on lanseerata yhdessä kumppaniyritystemme kanssa eri hintatason Tuotemallistoja, joista on helppo valita perustasoksi sopivin. Hintatasosta riippumatta vuorossa on sisustuksellisia tuotekokonaisuuksia, joita ei ole ennen nähty.

Sitä ennen on hyvä hengähtää hetki, keskittyä läsnäoloon lähimmäisten kanssa ja ottaa pieni hetki myös omaa aikaa. Haluan toivottaa juuri sinulle hyvää, rentouttavaa ja rakastavaa kesää.